Minimalistinen vaatekaappiprojektini on edistynyt hyvin sen jälkeen kun aloitin sen viime syksynä. Käsitykseni omasta pukeutumisestani ja tyylistäni on vahvistunut mm. monien netissä vietettyjen lukutuokioiden aikana. Olen hankkinut inspiraatiota monista Project 333-sivustoista ja capsule wardrobe-sivustoista.
Oman tyylin miettiminen voi joistakin tuntua pinnalliselta ja ontolta, mutta mielestäni oman tyylin tunteminen auttaa toimivan puvuston koossa pitämisessä. Vikaostoksia nimittäin tulee tehtyä pienemmällä todennäköisyydellä, kun tietää ja tuntee, mikä sopii ja toimii itselle. Se auttaa myös karsimaan vaihtoehtoja tehokkaasti valinnanpaljoudesta niin uusien kuin kirpputoriostosten suhteen.
Talven osalta itselleni sopii mekkopukeutuminen, joten ajattelin, että kesästäkin selviän mekkojen hankkimisella. Huomasin kuitenkin intoilevani enemmän hengittävistä pellavahousuista ja lepattavista sortseista kuin mekoista, vaikka tosiasiat olivat niistä intoilua vastaan. Mekkohan on paljon kätevämpi yksiosaisena, se ei liimannu hikisenä vyötäröön, se on ilmavampi ja mukavampi kuin esimerkiksi pillifarkut. Mekkoja mieluummin olen kuitenkin käyttänyt kesällä jopa hameita, joiden ei analyysieni mukaan kuuluisi olla kovinkaan suuressa osassa pukeutumistani.
Tajusin kuitenkin kukertavan housuhameen oston jälkeen, miksi pidän mekoista talvella ja mukavista housuista kesällä. Koska talvellakin mekkojen käyttö tuntuu paksujen sukkahousujen ansiosta housuiselta!
Housujen hyviä puoliahan ovat:
1) housuisuus antaa tunteen siitä, että kaikki on kontrollissa, mutta samaan aikaan kaikki on mahdollista,
2) housut antavat vapauden liikkua miten haluaa, kun taas tiukemmat hameet rajoittavat liikumisen mahdollisuuksia,
3) housuissa pyöräily on helpompaa kuin minihameessa,
4) housuissa on yleensä taskut hillota pinnejä ja avaimia,
5) housuissa voi harppoa, hameessa pitää muistaa kävellä lyhyemmin askelin eli hitaammin. Siinä kärsivällisyyttä koetellaan.
Talvella kuitenkin housujen vapaus muuttuu rajoitteeksi: lahkeet ovat tiellä ja kastuvat ärsyttävästi loskasta ja lumesta. Lisäkerrokset farkkujen alla tekevät niistä kuristavat makkarankuoret. Housujen nappi joutuu koetukselle, kun talvinen rasvakerroksen kerryttäminen alkaa.
Hameella ei ole niin paljon hyviä puolia, mutta housuista ei ole vastusta hameen liehuville helmoille. Ne vain ovat ihanan naiselliset.
Olenkin tyytyväinen kuin kermaa saanut kissa, sillä kukerrushousuhameeni antaa minulle parhaat puolet sekä hameista että housuista: voin liikkua kiristämättä ja vapaasti, mutta tuntea itseni elegantiksi liehuhelmaksi. Ihana housuhame!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti