keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Keittiön kaapit pullollaan ruokaa

Yksinkertaistamisprosessini on jatkunut jo muutaman vuoden, ja olen ollut ajatellut, että saan nauttia työni hedelmistä erityisesti muuttaessa, kun tavaraa on vain vähän. Ei sitä tavaraa tässä viimeisimmässä muutossa niin hirveästi lopulta ollutkaan. Paitsi keittiössä. Viidestätoista muuttolaatikosta puolet piti käyttää keittiön kaappien sisältöön! 

Astioita ei minulla ole paljon, eikä ruoanlaittovälineitä. Mutta ruokaa oli tolkuttomasti. Esimerkiksi kuivattuja papuja ja linssejä lasipurkeissa ainakin yhden muuttolaatikollisen verran. Enkä koskaan edes keitä kuivattuja papuja, vaan ostan valmiita säilytystölkeissä... Erilaisia ravintolisiä oli myös runsaasti, samoin kuin superfood-aineksia, joita ei ole tullut alkuinnostuksen jälkeen pariin vuoteen juuri käytettyä. Leivontaan oli myös kaikenlaisia jauhoja ja aineksia huolimatta siitä, että leipomiseni on hyvin vähäistä. 

Päätin nyt alkaa syömään kerättyjä ruokavarastoja pois, vaikka papujen liotus ja keittäminen ei yhtään houkuttelekaan. Mietin myös osan lahjoittamista pois Facebookin Annetaan-ryhmässä. Papujen liotus ja keittäminen ei edelleenkään houkuttele.

Fantasiaminän rakentamisen lisäksi olen luultavasti rakentanut itselleni turvaa ruoasta. Kun ruokaa on monenlaista, on varaa valita, eikä nälkä yllätä. Samasta syystä pakastimesta löytää vuoden 2010 mustaviinimarjoja. Turvaahan ei pidä käyttää loppuun, sillä mikä turva se silloin olisi? Monilla ihmisillä turvan rakentaminen koostuu tavaroista, vaatteista tai esimerkiksi ylipainosta. Minun turvanlähteeni on ollut ruokatarvikkeet. Mistä muualta voisin saada varmuutta ja turvaa? Itseni ulkopuolinen turva ei ole todellista. 

Muutto siis todella avasi silmäni keittiön varustelun suhteen. Syön miltei aina samoja ruokia ja ruoka-aineksia, joten jatkossa pitäydyn hyväksi havaituissa käytännöissä. Yritän välttää vaihtelunhaluisuutta ja fantasiaminän rakentamista. Fantasioistani huolimatta en ole ehtoisa kasviskokki, joka patojen ääressä sekoittelee papuliemiä. En myöskään ole raakaruokauskovainen, jonka mielestä raakasuklaa on terveysruoka (vaikka hetken miltein uskoin niin). Olen nopeiden kasvikset+proteiini -ruokien laittaja, joka toisinaan muistaa blendata vihersmoothien. Turha tässä vaiheessa enää luulla muuta. Keittiönkaappien yksinkertaistaminen alkakoon. Turva rakentukoon sisältä päin.

2 kommenttia:

  1. Hahah, kuulostaa osin aika tutulta. Meiltä vielä jonkin aikaa sitten löytyi kaapista valkoista vehnäjauhoa ja valkoista sokeria eri muodoissaan, vaikka niitä kumpaakaan ei ole tämän katon alla käytetty yli vuoteen. Niiden suhteen emme tosin ottaneet operaatiota syödä niitä pois, vaan luovuimme niistä ihan suosiolla. Samoin superfoodinnostuksissani minäkin ostin muinoin vähän kaikenlaista ja vaikka osa on jäänytkin vakituiseen käyttöön, on siellä joukossa niitäkin jauheita, joita ei tule kovin usein käytettyä (kuten spirulina! Menisi varmaan alas paremmin puristeina.)
    Nimim. kasvikset+soijakokki

    VastaaPoista
  2. Mä vielä jemmailen jauhoja ja sokeria, kun aina joskus teen kääretorttua vieraille :) Olen kyllä miettinyt niistä luopumista, mutta papuosasto näyttää nyt suuremmalta hommalta, joten keskityn siihen ensin.

    Spirulina on muuten hankala syötävä! Olisi pitänyt alunperin ostaa sitä tabletteina, sillä jauheena sen alas saaminen on kyllä varsin vaikeaa. Smoothieidenkaan sekaan en tykkää sitä oikein laittaa.

    VastaaPoista