sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Muutto mielessä

Loppuvuosi meni vilkkaan matkustellessa sukulaisten ja ystävien luo, tammikuu hujahti kaikesta siitä toipuessa. Helmikuussa ei näkyisi tahti hidastuvan, sillä irtisanoin eilen nykyisen vuokra-asuntoni.

Olen tässä kodissa asunut viimeiset viisi vuotta, joten muutos tulee olemaan iso, ainakin henkisesti. Juurrun ja kiinnyn helposti asumuksiini, mutta toisaalta innostun yhtä sujuvasti uudesta. Luopumisen tuskaa aiheuttavat nykyisen asunnon hyvät puolet, innostusta uuden asunnon. Täydellistä asuntoa olen tietysti yrittänyt etsiä, mutta sellaista en ole tähän mennessä vielä löytänyt. Jostain syystä remontoitu asunto ja lemmikkieläin eivät ole useimpien vuokranantajien mielestä hyvä yhdistelmä.

Ajatus muutosta on saanut minut ennennäkemättömän tarmokkaaksi. Olen jo vienyt edelliseltä kirppiskierrokselta jääneitä vaatteita UFF:lle, pyytänyt tarjousta muuttofirmalta, laittanut nettiin myyntiin turhia tavaroita, perannut kellarikomeroa, miettinyt eteisen uuden tapetin ja seinien värin, päättänyt huonekalujen sijainnin, katsellut uutta sohvaa, soittanut äidille monta kertaa. Seuraavaksi suuntaan H&M:lle viemään risaisia vaatteita ja ostamaan uuteen kotiin tiskiharjaa ja liinaa. 

Näin muuttoa suunnitellessa sitä huomaa, kuinka paljon sitku-hommia on kerännyt itselleen. Pyörien huolto, pesukoneen korjaus, elfa-koreista eroon hankkiutuminen, uunin puhdistus, ikkunoiden pesu jne. Motivaatio on näiden osalta ollut jossain muualla kuin omissa sisuksissa. Mutta nyt! Se on löytynyt. Jatkuukohan tämä helmikuun loppuun asti?

2 kommenttia:

  1. Pahinta niissä sitku-hommissa on juurikin tuo, että muuton yhteydessä ne vyöryy kerralla niskaan. Ja kun muutto ei välttämättä ole aina oma valinta tai suunniteltua, niin ei ole "ehtinyt" varautua. Tai vaikka muutto olisikin suunniteltu, saattaa uuden asunnon kutsu olla niin houkutteleva, ettei vanhan paikan velvollisuudet huvita sitäkään vähää.

    VastaaPoista
  2. Vyöry on kyllä kumma juttu. Jotenkin sitä luulisi, että asiat ovat lähes tulkoon hoidossa tai helpolla hoidettavissa, mutta muutto paljastaa heikot kohdat. Miksiköhän sitä ei koskaan oikein "ehdi" hoitaa kaikkia tällaisia asioita? Vanhan paikan velvollisuudet kiinnostaa kyllä sitä vähemmän, mitä enemmän uudessa paikassa on hommaa... Nytkään ei yhtään huvitttaisi alkaa oman vanhan kodin putsaukseen, kun uutta on edellisten jäljiltä puunannut.

    VastaaPoista